Daugavpils
Asutus nykyisen kaupungin seudulle muodostui ilmeisesti kauan ennen kirjoitettua historiaa. Paikkakunnan syntyyn liittyi sijainti Väinäjoen, tärkeän idäntien varrella. Se mainitaan saagoissa 400-luvulta, joissa kuvataan Gotlannin asukkaiden matkaa jokea pitkin Venäjälle ja edelleen Kreikkaan. Kauppareitistä todistavat Daugavpilsin lähistöltä jokivarresta löydetyt roomalaiset kolikot, jotka ovat ajanjaksolta 1. vuosisata eaa.– 4. vuosisata jaa.
Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1275, jolloin saksalainen ritarikunta perusti Dünaburgin, Väinänlinnan linnoituksen. Se sijaitsi aluksi nykykaupungista 19 km ylävirtaan. Vuosina 1561–1772 asutus kuului pääosin Puola-Liettuaan. Iivana Julman joukot hävittivät linnoituksen ja siihen liittyneen asutuksen Liivinmaan sodassa vuonna 1577. Uusi asutus perustettiin samana vuonna nykypaikalle. Magdeburgin kaupunginoikeudet sijaintiaan vaihtanut Dünaburg sai 1582. Kaupunki oli Moskovan Venäjän hallussa 1656–1667 ja oli tällöin ortodoksisten marttyyripyhimysten (Boris ja Gleb) mukaan nimeltään Borisoglebsk.
Puolan ensimmäisessä jaossa Dinaburg joutui 1772 Venäjän keisarikunnalle, jossa se aluksi oli osa Pihkovan kuvernementtiä. Vuodesta 1777 lähtien se oli kihlakuntakaupunki. Vuodesta 1802 se kuului Vitebskin kuvernementtiin. Venäläislinnoitus sai alkunsa 1810, ja se rakennettiin paljolti 1820- ja 1830-luvuilla. Vuonna 1840 kaupungissa asui 7 080 henkeä, joista 6 320 oli miehiä ja vain 760 naisia. 1860-luvun alussa siitä tuli Moskovaan, Riikaan ja Varsovaan johtavien rautateiden tärkeä risteysasema. Rautatien myötä Dinaburgista kehittyi teollisuuden ja liikenteen keskus. Tammikuussa 1893 keisari Aleksanteri III antoi kaupungille uuden venäläisen nimen Dvinsk. Vuoden 1897 väestönlaskennassa siellä oli 69 675 asukasta, ja se oli kuvernementin suurin kaupunki.
Latvian itsenäistymisen jälkeen kaupunki sai 1920 latvialaisen nimen Daugavpils (suom. Daugavan eli Väinäjoen linna). Toisessa maailmansodassa saksalaisjoukot miehittivät sitä 26. kesäkuuta 1941 – 27. heinäkuuta 1944, ja se tuhoutui pahoin sodan loppuvaiheessa.
Kartta - Daugavpils
Kartta
Maa (alue) - Latvia
Latvian lippu |
Latvia on alavaa, kalkkipitoista moreenimaata. Sen pinta-alasta neljännes on metsää, ja kalkkipitoinen maaperä suosii näyttäviä kasveja kuten kämmeköitä. Nykyisen Latvian muodostavat Liivinmaa ja Kuurinmaa ovat olleet vuosisatojen varrella kalparitarien, Puolan, Ruotsin, Saksan, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan alla. Latvian ensimmäinen itsenäisyyskausi oli vuosina 1918–1940 ja toinen alkoi vuonna 1991. Neuvostokauden jälkeen talouden toipuminen alkoi vauhdikkaasti 2000-luvulla, mutta vuonna 2008 alkanut kansainvälinen lama koetteli maata ankarasti.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
EUR | Euro (Euro) | € | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
LV | Latvian kieli (Latvian language) |
LT | Liettuan kieli (Lithuanian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |